Kokelas

Elokuun puolessa välissä muutin Haminasta takaisin Vekaranjärvelle - rakkaaseen 2. kenttätykistöpatteriin!

Pari viikkoa upseerikokelas Auvisena ovat sujuneet hyvin. RUKin jälkeen vastuu varusmiesjohtajana on suurempi, mutta silti Vekaralle paluun jälkeen olen pystynyt ottamaan vähän rennommin. Johtajakaudella aikataulu on väljempi ja joustavampi. RUKissa tahti on kova ja jos poissaoloja kertyi 15, olisi kurssi keskeytynyt. Nyt olen kuluttanut muutaman HL-lomapäivän ja pitänyt pitempiä viikonloppuja, ja jopa varannut hammaslääkäriajan jota en kehdannut Haminassa varata välttääkseni poissaoloa!

Oman tehtäväni koulutus alkaa vasta E-jaksolla, joten nyt ohjelmani on ollut melko sekalaista. Me kokelaat osallistumme paljon nuorten tykkimiesten kouluttamiseen ja olemme olleet heidän harjoituksissaan mukana. Nytkin olen lähdössä huomenna taisteluharjoitukseen tvällärin ja kouluttajan hommiin. Viime viikko kului kokonaan B-ajolupakurssilla, josta sain luvan ajaa Puolustusvoimien henkilöautoja.

Omassa tehtävässäni saan pienen ryhmän joka koostuu kokonaan oman saapumiseräni taistelijoista. Nyt K-kaudella olen tykännyt viettää aikaa nuoren saapumiserän kanssa ja heidän kouluttamisestaan. Heissä näkyy paljon samaa kuin itsessänikin puoli vuotta sitten. Kouluttaessa muille sotilaan perustaitoja huomaa, että jossain ihmeen välissä kuin huomaamatta on itselle kertynyt melkoinen pakka taitoa ja osaamista mistä ei olisi voinut kuvitellakkaan viime tammikuussa.

Tiistaina kolahtaa TJ 100 ja aurinko näyttäytyy ensimmäisen kerran. Vielä on omakin SA-tehtävä kokonaan perehtymättä ja monta harjoitusta edessä, joten loppuaika varmaan kuluu entistäkin nopeammin.